Back Schlacht bei Solachon German Battle of Solachon English Batalla de Solacón Spanish نبرد سولاچون Persian Bataille de Solachon French Battaglia di Solachon Italian Bitwa pod Solachon Polish Batalha de Solacão Portuguese Bitka kod Solahona Serbo-Croatian Битка код Солахона Serbian

Solakhonin taistelu

Solakhonin taistelu
Osa Itä-Rooman–sassanidien sotaa (572–591)
Rooman ja Persian välinen raja myöhäisantiikin aikana.
Rooman ja Persian välinen raja myöhäisantiikin aikana.
Päivämäärä:

kevät 586

Paikka:

Solakhon, Daran eteläpuolella Pohjois-Mesopotamiassa

Lopputulos:

Itä-Rooman voitto

Osapuolet

Itä-Rooma

Sassanidien Persia

Komentajat

Filippikos,
Herakleios vanhempi,
Eilifredas,
Vitalius

Kardarigan,
Afraates,
Mebodes

Rooman ja Persian välinen raja 500-luvulla.
Taistelun ensimmäinen vaihe. Armeijat ryhmittymät taisteluun ja käyvät hyökkäykseen.
Taistelun toinen vaihe. Vitaliuksen raskas ratsuväki murtautuu persialaisten oikean siiven läpi, mutta roomalaisten kuri horjuu kun monet lähtevät ryöstämään persialaisten kuormastoa.
Taistelun kolmas ja viimeinen vaihe. Filippikos saa palautettua joukkojensa kurin samaan aikaan kun persialaiset työntävät roomalaisia taaksepäin. Persialaisten hyökkäys kuitenkin torjutaan ja roomalaiset tekevät vastahyökkäyksen vasemmalla siivellään ja ajavat persialaisten oikean siiven pakosalle. Uudelleenjärjestäytynyt Rooman oikea siipi iskee nyt persialaisten keskustan sivustaan ja koko Persian armeija kääntyy pian pakoon.

Solakhonin taistelu käytiin keväällä 586 Itä-Rooman ja sassanidien Persian välillä Pohjois-Mesopotamiassa lähellä Daran kaupunkia. Taistelussa itäroomalaisen sotapäällikkö Filippikoksen joukot kukistivat Kardariganin johtamat persialaiset. Tärkein ja yksityiskohtaisin lähde taistelusta on 600-luvun alussa kirjoittanut itäroomalainen historioitsija Theofylaktos Simokattes.[1]

Itä-Rooman keisari Justinus II oli julistanut persialaisille sodan vuonna 572, kun suurvaltojen välit olivat kiristyneet äärimmilleen edellisten vuosien aikana. Roomalaisten kannalta sota alkoi kuitenkin huonosti kun persialaiset valtasivat strategisesti tärkeän Daran linnoituksen Mesopotamiassa. Seuraavien vuosien ajan sodankäynti kuitenkin jumittui paikoilleen kummankaan puolen saamatta yliotetta toisesta. Roomalaisten voittoja seurasivat persialaisten vastahyökkäykset ja roomalaisten tappiot, sekä tilapäiset aselevot ja epäonnistuneet rauhanyritykset.

Vuonna 586 roomalainen itäisten joukkojen komentaja (magister militum per Orientem) Filippikos kohtasi persialaiskomentaja Kardariganin johtaman armeijan Daran eteläpuolella Pohjois-Mesopotamiassa. Seuranneessa taistelussa roomalaiset murtautuivat persialaisten molempien siipien läpi ja ajoivat vihollisen pakosalle. Persialaiset kärsivät suuria tappioita mutta Kardarigan itse onnistui pakenemaan. Voitto Solakhonissa paransi roomalaisten asemaa, mutta se ei ollut ratkaiseva sodan kannalta. Käännekohta tapahtui vuonna 590 kun persialainen sotilaskomentaja Bahram nousi kapinaan, mikä sai Persian kuninkaan Khosrau II:n pakenemaan roomalaisten luo. Heidän tuellaan Khosrau valtasi kruununsa takaisin ja kiitokseksi solmi roomalaisille edullisen rauhansopimuksen Itä-Rooman keisari Maurikioksen kanssa.

  1. ↑ Haldon, s. 52–53.

Developed by StudentB